Muusikot esittelivät Heinolassa vierailleelle pääministeri Alexander Stubbille seikkaperäisesti, miksi artistiyrittäjä haluaa keikkansa arvonlisäveron piiriin.
Jannika B esiintyi Heinolassa muusikoiden edusnaisena, koska oli tutkimuksessaan perehtynyt elävän musiikin esittäjien verokohteluun ja piti tilannetta eriarvoisena muihin yrittäjiin nähden.
- Artistiyrittäjien keikkailut eli elävä musiikki pitää saada arvonlisäverolliseksi. Alviton keikkailu tarkoittaa muun muassa sitä, että emme saa ostoistamme alveja verovähennyksiin, vaikka kuluissamme on alvit. Joudumme sisällyttämään lopulliseen keikkapalkkioon arvonlisäverot, mikä pitää keikkahinnat korkealla. Elävän musiikin tuotantoketjussa keikanostaja maksaa lopulta kaksinkertaiset alvit eli viime kädessä lipunostaja, Jannika B perustelee Yle Uutisille.
Apulanta-yhtyeen keulakuva Toni Wirtanen säestää vaimoaan Jannikaa.
- Ajatellaanpa perusbändiä, joka kiertää ympäri Suomea, seitsemän hengen bändiä, joka esiintyy 300–400 hengelle illassa. Nimenomaan tällä tasolla alvillisuus voisi olla voimakaskin mahdollistaja sille, että keikkahinnat laskevat, ravintolat ja yökerhot voivat ostaa ohjelmaa ja ihmiset lähtevät liikkeelle. Kaikki voittaisivat tätä myötä, Wirtanen hehkuttaa.
Irinan mukaan musiikin levymyynti on nappikauppaa verrattuna keikkailuun.
- Artistin tulo tulee radiosoitosta ja live-musiikin esittämisestä. Apulannassa soittaa kolme miestä. Mulla on kuusi muusikkoa ja kolme tekniikan edustajaa, joten kulut ovat kovat niin minulle kuin keikan ostajallekin, Irina sanoo.
Toni Wirtanen paheksuu sitä, että valtiovallan tasolla ongelmaa ei ole huomioitu.
- Tuntuu siltä, että valtiovalta ei ole reagoinut luovan alan ongelmiin, vaikka juhlapuheissa alaa kovasti kiitellään ja sen varaan lasketaan työllisyyttä ja tulevaisuutta, Toni kuvailee.
Arvonlisäverolaki on vanhentunut
Jannika B pitää arvonlisäverolakia vanhentuneena.
- Vuonna 1994 voimaan tullut arvonlisäverolaki perustuu tuon ajan tilanteisiin. Tuolloin suurin osa keikanostajista oli yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka eivät voineet rekisteröityä arvonlisäverollisiksi. Tuolloin esiintyviä taiteilijoita ei myöskään luokiteltu yrittäjiksi, vaan he olivat palkkatyöläisiä, Jannika B kuvailee.
Suurin osa muusikoista on Jannika B:n mukaan tänä päivänä yrittäjiä. Irinan mukaan muusikon kannalta on hankalaa, että pienillä paikkakunnilla ei enää haluta elävää musiikkia ravintoloihin, koska se on kallista.