Vain elämää ihastuttaa ja vihastuttaa somessa. Varsinkin sarjaan liitetty itkeminen herättää tunteita puolin ja toisin. Vihaajien mielestä ohjelma on pelkkää vollotusta, sarjan fanien mielestä taas koskettavaa tv-viihdettä.
Itkeminen herättää suuria tunteita. Sosiaalisessa mediassa Nelosen esittämä Vain elämää on kerännyt paitsi innokkaita faneja myös runsaasti vihaajia. Artistien peittelemätön kyynelehtiminen toistuu keskusteluissa sekä sarjan vahvuutena että heikkoutena.
Turun yliopiston mediatutkimuksen lehtori Mari Pajala sanoo Yle Uutisille, että varsinkin julkinen tunteellisuus on aina jakanut ihmisten mielipiteet rankasti.
- Tämä jatkaa mediakulttuurin pitkäaikaista, ristiriitaista suhtautumista tunteisiin. Melodramaattisuus on aina herättänyt katsojissa tunteita. Se on liitetty naisten viihteeksi ja sitä kautta vähemmän arvokkaaksi. Viihteen alistuminen melankolisiin ja surumielisiin tunteisiin altistaa sen aina kritiikille.
Spontaani kyynelehtiminen voi myös olla laskelmoitua
Nelonen Median ohjelmapäällikkö Olli Suominenon kiistänyt, että itkeminen kuuluisi sarjan formaattiin. Laulajien itkeminen on kuitenkin nostettu lööppeihin, mikä Pajalan mukaan kielii siitä, että julkkisten kyynelehtimisen ainakin oletetaan kiinnostavan katsojia.
- Liikutuksen hetket on asennettu ennalta jaksojen rakenteeseen, mutta tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sarjan henkilöiden liikutus olisi aitoa. Tosi-tv-formaattiin kuuluu, että liikuttavat hetket rakennetaan aina kovin tarkasti. Esimerkiksi muodonmuutos-ohjelmien lopussa, kun muutos paljastetaan, siellä on mukana yleisöä ja kaikki ovat liikuttuneita muutoksesta. Sama näkyy myös tässä sarjassa.
Esimerkiksi elokuvan varhaishistoriassa melodraama oli kerronnan muoto, johon kuuluivat keskeisesti kyyneleet ja muut suuret tunteet. Katsojan tunteet jäljittelivät valkokankaalla nähtyä. Lisäarvoa sarjalle tuo vielä se, että sen hahmot ja heidän tunteensa ovat todellisia.
- Tässä sarjassa korostuu lämminhenkisyys ja henkilökohtaisiin tunteisiin vetoaminen. Tämä erottaa sen muista tosi-tv-ohjelmista, jotka ovat usein kilpailuja, joissa tuomarit katsovat esityksiä ja arvostelevat ne.
Henkilöiden ja kappaleiden tuttuus lisää sarjan kiinnostavuutta. Henkilöillä voi olla vuosikymmenten historia, ja kappaleet ovat katsojille tuttuja.
- Se tarjoaa hyvin monenlaisia samastumiskohteita katsojille, sillä heillä voi olla omia muistoja kappaleisiin liittyen.
Miesten ja naisten itkuun suhtaudutaan eri tavoin
Turun yliopiston mediatutkimuksen lehtori Mari Pajala sanoo, että kyse on katsojan kannalta aidoista tunteista.
- Erityisesti miesten itku antaa kuvan siitä, että kyseessä on aito tunne. Siihen liittyy sellainen oletus, että päästään lähemmäs todellista ihmistä, kun nähdään hänet itkemässä. Tässä sarjassa itkeminen korostuu entistä enemmän.
Pajalan mukaan julkinen tunteiden esittäminen on viime vuosina muuttunut yleisesti hyväksytymmäksi, mutta asiassa on edelleen havaittavissa kaksinaismoralismia. Miesten itkuun suhtaudutaan nykyään eri tavalla. Miehille julkisuudessa itkeminen voi Pajalan mukaan olla vähemmän riskialtista kuin naisille. Ilmiö näkyy lehtorin mukaan myös politiikassa.
- Miespoliitikkojen kannattaa antaa silmäkulmien hieman kostua, sillä se tekee heistä inhimillisempiä. Jos naispoliitikko itkisi jossain julkisessa tilaisuudessa, se voisi kyseenalaistaa hänen uskottavuuttaan, Pajala sanoo.
Yle Uutiset: Julkinen itkeminen on aina herättänyt tunteita – Vain elämää jatkaa melodraaman perinteitä
Lue myös:
Nelosen ohjelmapäällikkö: Itkemistä ei ole määrätty Vain elämää -sarjan formaatissa