Urheilupsykologi Tuomas Grönmanin mukaan urheilijoiden tulisi tutkituttaa itsensä uran päättymisen jälkeen, jotta masentumisen mahdollisuus minimoitaisiin.
Urheilupsykologi Tuomas Grönmanin mukaan urheilijat jäävät helposti tyhjän päälle, kun urheilu-ura päättyy. Ammattiurheilija kadottaa urheilijan identiteettinsä ja voi ajautua masennukseen. Grönmanin mukaan lajiyhdistysten tai urheilijan itse tulisi kiinnittää jo uran aikana huomiota urheilu-uran jälkeiseen elämään.
- Nyt lopettamisesta saatetaan mainita lyhyesti teksti-tv:n sivuilla. Sen jälkeen kukaan ei ota sinuun enää yhteyttä. Seuraa ei kiinnosta, kun pelaaja ei tuota enää mitään, Grönman kertoo.
Grönman oli aikanaan NHL-tason jääkiekkoilija ja saavutti olympiapronssia Suomen maajoukkueessa Naganon olympialaisissa vuonna 1998. Grönmanin ura päättyi kuitenkin polvivammaan. Neljän vuoden aikana polvi leikattiin yhdeksän kertaa. Kun ura päättyi, päällimmäinen tunne oli helpotus: enää ei tarvinnut tuskailla, kun ei voinut esittää jäällä parastaan.
Grönman löysi onnekseen uuden identiteetin psykologian opiskelijana. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.
- Pelaajan palkasta voitaisiin ottaa pieni osa, jonka pelaaja voisi uransa jälkeen käyttää psykologin palveluihin, Grönman kertoo.
Grönman pitää hyvänä ajatuksena niin sanottua jääkiekkoilijoiden neuvolajärjestelmää.
- Tarvittaisiin vain muutama lääkärillä ja psykologilla käynti. Sillä saatettaisiin saada kiinni ne, joilla on riski ajautua syrjäytymiseen, josta seuraa masennusta, alkoholismia ja rahavaikeuksia, Grönman sanoo.
Lue myös:
Psykologi: Kriisiapu Ruotsin lätkäjoukkueelle on todella tarpeen