Microsoftin tuoreen tietoturvaraportin mukaan suomalaiset voivat taas olla ylpeitä. Suomi oli viime vuoden lopulla yhä yksi maailman johtavia maita tietoturvassa.
Microsoft vertaa yli miljardista tietojärjestelmästä keräämänsä tiedot kaksi kertaa vuodessa, kertoo Yle Uutiset. Selvitys kertoo, kuinka usein tietoturvaohjelmat kohtaavat haittaohjelmia eri maissa ja kuinka usein haittaohjelmat ovat aiheuttaneet tartunnan. Lisäksi on tilastoitu nettisivustojen murrot ja niiden käyttäminen haittaohjelmien levittämisessä.
Suomessa tietoturvasta pitävät huolta etenkin viestintävirasto ja operaattorit. Näiden kahden yhteistyö on tuottanut maailmallakin huomiota saanutta tulosta. Viestintäviraston palvelu hakee muiden tekemiä havaintoja tietoturvaongelmista ja lähettää tiedot automaattisesti verkkojen ylläpitäjille.
- Missään nimessä ei voi sanoa, että Suomessa olisi jokin immuunitekijä, joka estää tietomurtoja ja haittaohjelmatartuntoja tapahtumasta. Ne tulevat kuitenkin nyt nopeasti näkyviksi, ja silloin niihin voidaan edes jälkikäteen teknisesti puuttua, toteaa johtava asiantuntija Erka Koivunen Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta.
Koneet ovat nykyään teknisesti hyvin suojattuja. On helpompaa siis huijata koneen käyttäjää kuin konetta. Niinpä huijaussivustot ja -ohjelmistot ovat suosittuja. Microsoftin keräämien tietojen mukaan yleisin taktiikka ympäri maailmaa olikin saada ihmiset lataamaan ohjelma, joka oli itsessään haittaohjelma tai jonka mukana haittaohjelma saatiin koneelle.
Ole konservatiivinen klikkailija
Suomen harvinainen kieli auttaa pitämään jo itsessään verkkorikollisia hieman loitolla. Suomenkielisiä huijaussivustoja ja -viestejä on kuitenkin aika ajoin liikkeellä. Suomalaiset eivät siis voi tuudittautua turvallisuuden tunteeseen.
Erka Koivusen mukaan kannattaa muista muutama nyrkkisääntö, kun käyttää nettiä.
– Kannattaa pitää huolta siitä, että kone, ohjelmistot ja viruksentorjuntaohjelmat ovat ajan tasalla. Ja kannattaa harjoittaa konservatiivisuutta ja perusskeptisyyttä webbisivustoilla surffaamiseen ja sähköpostien lukuun. Kaikkea ei kannata klikata, hän neuvoo.