Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden mukaan suomalaiset kutsuvat itseään kiekkokansaksi, mutta mitä se tarkoittaa? Ketkä kuuluvat kiekkokansaan ja ketkä eivät?
Jääkiekon MM-kisat alkavat, ja moni suomalainen maalaa naamaansa siniristilipun leijonia tukeakseen. Suomalaiset kutsuvat itseään usein kiekkokansaksi - mutta mikä saa ihmiset pukeutumaan peruukkiin, maalaamaan kasvonsa tai kasautumaan sohvalle jääkiekkopelin alkaessa? Turun yliopiston Kiekkokansa-tutkimus paljastaa, mikä yhdistää suomalaiset, jääkiekosta kiinnostuneet ihmiset.
– Kiekkokansa-nimitys on ollut käytössä jo kauan, ja sillä tarkoitettiin jääkiekon ympärillä pyöriviä ihmisiä. 1990-luvulla on alettu puhua siitä, onko Suomi kiekkokansa, eli sanalle on tullut laajempi sävy. Nyt tutkimme, kuvaako tämä sana meitä suomalaisia jotenkin erityisellä tavalla, sanoo tutkija Hannu Salmi Yle Uutisten haastattelussa.
Tutkimus selvittää myös, miten suomalainen kiekkokansa rakentuu.Tutkijoiden mukaan äänekkäimmät kiekkoihmiset on helppo bongata ja profiloida, mutta hiljaiset lajifanaatikot on vaikeampi löytää. Näkymättömät jääkiekon seuraajat yritetään tavoittaa Kiekkokansa-kyselyn avulla netissä.
– Olemme tähän mennessä saaneet kyselyyn jo 1400 vastausta. Kysely on auki toukokuun loppuun asti, ja toivomme sinne vastauksia kaikenlaisilta ihmisiltä, myös niiltä, joita jääkiekko ei kosketa mitenkään, kertoo Salmi.
Lätkäfaneja laidasta laitaan
Vaikka tutkimus on vielä kesken, tutkijoille on jo selvinnyt, ettei kiekkokansaa voi yleistää stereotyyppisesti johonkin tiettyyn ihmisryhmään.
– On nyt jo ilmeistä, että kiekkoa seuraavat hyvin erilaiset ihmiset. Tämä on pääteltävissä tähän mennessä nettikyselyyn vastanneiden ihmisten kommenteista, kertoo Benita Heiskanen.
– Vastaajat ovat eri puolilta Suomea. Joukossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä, mutta myös muuta kieltä puhuvia. Vastauksista voi päätellä, että kyseessä on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin voisi suoralta kädeltä odottaa.
Vastaajien joukossa on myös Suomen ulkopuolella asuvia ihmisiä.
– Näyttäisi siltä, että heille jääkiekko on jonkinlainen kiinnekohta Suomeen, joka aktivoituu aina aika ajoin, sanoo Hannu Salmi.
Tutkijat eivät perusta tuloksia pelkästään kyselyn varaan. Salmi ja Heiskanen ovat lähdössä perjantaina alkaviin MM-kisoihin Valko-Venäjälle.
– Tarkkailemme kisoissa mediaväkeä sekä tavallisia kiekkoturisteja. Myös kuusi Suomesta kisoihin matkaavaa lätkäturistia kuvaavat koko matkansa ja pitävät matkapäiväkirjaa, kertoo Heiskanen.
Juhani Tamminen on luonnehtinut suomalaisia pikemminkin menestyshulluiksi kuin urheiluhulluiksi.
– Tämä tutkimus vastaa juuri näihin yleistyksiin. Nyt saamme ihmisten omista suista kuulla, mitä jääkiekko heille merkitsee. Kysymme miten he ovat kokeneet menestyksen tai vastaavasti tappion hetkillä, kertoo Heiskanen.
Hannu Salmen mukaan menestys saattaa jollakin tapaa kytkeytyä fanituksen määrään.
– Sanotaan, että esimerkiksi formulaurheilu tuli Suomessa isoksi asiaksi sen jälkeen kun siinä menestyttiin. Onhan se selvää että mediahuomio, jonka mikä hyvänsä urheilulaji saa, lisää ihmisten tunnesiteitä tätä lajia kohtaan, pohtii Salmi.
– Silti ei ole syytä vielä sanoa, että olisimme täällä jossakin henkisellä tasolla menestyshulluja. Kohta näemme, mitä suomalaiset sanovat itse.