Suomalainen peliala on porskuttanut 30 vuotta, ja aiheesta kirjan kirjoittanut Juho Kuorikoski pohdiskeli YleX:n haastattelussa alan kehitystä.
Suomalaiset pelifirmat menestyvät maailmalla: Rovio ja Supercell myyvät kuin häkä, ja noiden kahden menestyjän ansiosta pelialasta on tullut suomalaisten uusi Nokia - valoaan talousahdinkoon luovat majakat. Pelejä on Suomessa kuitenkin tehty jo 30 vuotta, mutta mitä alalla on oikein tapahtunut?
Huhtikuun yhdeksäntenä päivänä julkaistavan Sinivalkoisen pelikirjan kirjoittanut Juho Kuorikoski kertoo YleX:n haastattelussa digitaalisen jakelun olevan suurin yksittäinen syy suomalaisen pelialan menestykselle.
- Digitaalisen jakelun tulemista voidaan verrata kirjapainon syntymiseen. Se on avannut pienemmille toimijoille mahdollisuuksia, kun fyysinen toimija on poistunut siitä välistä - kun pelit voidaan jakaa tietoverkkojen yli, on homma helpottunut valtavasti. Tämä on suurin syy nykyisen pelimenestyksen taustalla suomessa, Kuorikoski sanoo.
- Suomalaisen pelialan kehitys on silloin 1980-luvulla lähtenyt harrastajakoodareista, jotka omaksi ilokseen koodaili pelejä, ja sitä kautta niitä ruvettiin julkaisemaan. Peliala on aikuistunut valtavasti ja muuttunut ammattimaiseksi, Kuorikoski kertoo.
Supercellin ja Rovion menestyksen myötä on havahduttu siihen, että pelialalle ei Suomessa riitä tarpeeksi tekijöitä, ja alan koulutusohjelmia on ryhdytty tosissaan perustamaan. Kuorikosken mukaan koulutuksen järjestäminen onkin suomalaisen pelialan elinehto. Mutta miltä näyttää suomalaisen pelialan tulevaisuus?
- On ollut näiden kahden suuren firman menestykset, mutta en usko, että tulee kolmatta isoa. Tulee paljon näitä pieniä, sillä Suomessa on todella vahva indie-kulttuuri, ja pelejä tehdään pienillä tiimeillä. Minun kristallipalloni mukaan se seuraava juttu on, että tulee paljon pientä, mutta ne pienet varmasti pärjäävät, Kuorikoski uumoilee.
Vaikka kolmena peräkkäisenä vuonna presidentin kansainvälistymispalkinto on myönnetty pelialan yritykselle, tuntuu alalta Kuorikosken mukaan vielä puuttuvan uskottavuutta.
- Suurin toiveeni on, että valtamediassa suhtauduttaisiin pelialaan kuten mihin tahansa muuhun teollisuuden alaan. Vallalla on ajatus, että se on lasten harrstus, vaikka Suomessa pelaajan keski-ikä on yli 30 vuotta, ei tämä ole enää pikkulasten puuhastelua. Kehitys on mennyt oikeaan suuntaan. Kertoo paljon, että poliitikot pystyvät vakavalla naamalla puhumaan pelialan menestyksestä ja kansainvälistymispalkintoja on myönnetty pelialan yrityksille peräkkäisinä vuosina, Kuorikoski pohtii.
Suomen pelialan 30-vuotiaasta taipaleesta uutisoi ensimmäisenä Kaleva.